Uutiset

Kittilän pohjoiset tiet on peruskorjattava

Mutka vilkkaalla tiellä.
Kittilän pohjoisten tärkeät tiet ovat erittäin huonossa kunnossa. Voidaanko niitä uudistaa?

Missään muualla Suomessa ei ole tärkeät tiet tällaisessa kunnossa.

Veikko Erkkilä.
Kittilässä on Suomen ainutlaatuisimpia maanteitä. Missään muualla Suomessa ei vanhanaikainen soratie yhdistä kuntakeskuksia toisiinsa kuin Kittilän pohjoisosissa olevat tiet. Kittilän osana on omata peräti kaksi kuntia yhdistävää yhdystietä. Niistä toinen yhdistää Kittilän Inariin ja toinen Enontekiön Hettaan. Ne ovat kurjuudestaan kuuluisia sorateitä Levin pohjoispuolella. Tiet ovat kapeita, mutkaisia, mäkisiä, huonopäällysteisiä ja kantavuudeltaan heikkoja. Tiet ovat Suomen tärkeimmän matkailualueen häpeällisiä teitä. Matkailukysynnän ohella ne ovat paikallisia asiointi-, työmatka- ja tavarankuljetusväyliä. Täällä pitäisi kuljettaa myös puita runsaasti, mutta raskaita kuormia on vaikea kuljettaa varsinkin sulan maan aikana.

Nämä ”ainutlaatuiset” tiet kuuluvat koko Pohjois-Kalotin tieverkostoon. Norjan Kirkkoniemen ja Narvikin suorin reitti kulkee täällä Könkään kylän ja Pokan välillä eli yhden surkeimman tien kautta. Miksi näitä teitä ei rakenneta uudelleen? Selitys: Ei ole rahaa. Todellisuus: Valtion poliittinen välinpitämättömyys ja väärät tärkeysjärjestykset.
Nyt kansalaiset huonojen teiden äärellä ovat lähteneet kertomaan, että tiet pitää saada kuntoon. He tukevat Kittilän kuntaa, mutta ovat tällä kertaa itse äänessä ja muodostavat myöhään tänä syksynä lähetystön, joka pyrkii viemään sanaa ja vaatimuksia liikenneministerille. Tiehankkeita ajavat Könkään, Tepaston, Kirjanselkämaan, Raattaman, Pokan, Pulju-Lompolan ja Hanhimaan kylätoimikunnat.

Lähetystöllä on valmiit esitykset ja perustelut:
1. Tie numero 955 Köngäs-Hanhimaa toteutettava välittömästi. Tämä tieosuus on Köngäs-Pokan välillä kiireellisin osuus. Kun tie Könkäältä Pokkaan saakka on rakennettu, voidaan tästä kautta kulkeva reitti muodostaa Kirkkoniemen ja Narvikin väliseksi kantatieksi.
2. Tie numero 956 Sirkka-Enontekiö välillä Köngäs-Tepasto laitettava välittömästi suunnittelun alle. Tämä tieosuus tarvitsee pohjatyötä ja korotuksia Ounasjoen tulvien vuoksi.
Tien osuus Tepasto-Nunnanen on pohjiltaan hyvin rakennettu tie, mutta tarvitsee uuden päällysteen. Tämä päällystäminen otettava ohjelmaan välittömästi.
3. Tie numero 9562 Tepasto-Raattama tulee laittaa suunnittelun piiriin. Tien kokonaispituus on 30 kilometriä. Tie kulkee koko matkan Ounasjoen rannan läheisyydessä ja tulee tarvitsemaan kokonaan uuden pohjustuksen.
Paikalliset ihmiset tietävät tarkasti mitä tarvitaan. He selittävät Helsingissä kädestä pitäen, kuinka tulee toimia ja missä järjestyksessä. He esittävät jopa, että ennen rakentamispäätöksiä, tulisi näille sorateille varata tiekarhu, joka parantaa jatkuvasti teitä. ”Pelkkä lanaaminen aiheuttaa sen, että tien reunoille nousee sorapato, joka estää veden valumisen ojiin. Tiekarhun jatkuva kulkeminen tekee tien edes joltisenkin paremmin ajettavaksi.”

Ounasjoki suojeltiin erityislailla voimalaitosrakentamiselta vuonna 1983. Ounasjokivarren tiestön kuntoon saattaminen oli valtion suunnitelmissa jo heti lain hyväksynnän jälkeen, mutta asiat eivät menneet eteenpäin. Kehityksen annettiin pysähtyä, kun sen olisi pitänyt jatkua entistä voimakkaammin.

Paikalliset asukkaat ajavat tasapuolisesti Kittilän pohjoisten teiden perusparannuksia. Mikään tie ei ole heidän mielestään viimeisellä eikä ensimmäisellä rakentamissijalla, sillä nykyisin teiden jokainen kilometri on ala-arvoisessa kunnossa.

Kittilän kunta odottaa, että ensisijaisesti tehtäisiin perusparannus Könkäältä Inariin johtavalla tiellä 17 kilometrin osuus Könkään ja Hanhimaan välillä. Tällä osuudella liikenne on vilkkainta kultakaivoksen vuoksi ja liikennetarve kasvaa koko ajan. Valtaosa kaivoksen henkilöliikenteestä kulkee tätä kautta. Tien parantaminen on välttämätöntä sekä liikenteen sujuvuuden että turvallisuuden vuoksi. Tiellä on sattunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ja suuri määrä vaaratilanteita. Tieltä suistumisia on talvikaudella lähes viikoittain. Lisäksi tien heikkokuntoisuudesta johtuvia vaurioita autoille tapahtuu säännöllisesti erityisesti kesäkuukausina. Kittilän kunnanhallitus on esittänyt Köngäs-Hanhimaa -maantien parantamisen aloittamista vuonna 2020. Tieosuuden parantamista varten on tehty jo tiesuunnitelma. Töiden kustannusarvio on 6,7 miljoonaa euroa. Seuraavaksi tulisi tehdä rakentamissuunnitelma ja aloittaa työt. Rakentamista rahoittaisivat myös kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland Oy ja Kittilän kunta yhteensä 600 000 eurolla.

Kunta haluaa luonnollisesti kaikki pohjoiset tiensä saada kuntoon mahdollisimman pian. Könkään ja Inarin välistä tien statusta kunta haluaa nostaa. Tie on arvokas matkailullisesti. Lisäksi Norjasta suuntautuva poikittainen raskas liikenne tulee tiellä kasvamaan.

Aki Nevalainen kannustaa
paikallisia ihmisiä toimintaan


Alueella on monta tiehanketta

Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja Lapin liiton valtuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen kannustaa paikallisia ihmisiä lähtemään Helsinkiin perinteiselle lähetystömatkalle. ”Se on hyvä asia. Huoli huonoista maanteistä saa kasvot”, hän sanoo.
Nevalaisen kertoo, että pohjoisessa Lapissa Kittilän vaikutuspiirissä on muitakin tiehankkeita, jotka vaativat ratkaisuja. Sodankylän ja Ivalon väliseltä tieltä Peurasuvannosta Vesmajäven kautta Kittilän tieverkostoon johtava tie tulisi saada maantieksi. Viitostie, joka päättyy Sodankylään, halutaan jatkuvan Leville ja siitä Tepaston ja Enontekiön kautta Norjaan. Tiestatuksen nostaminen Kittilän ja Sodankylän osuudella vaatisi melko vähäisiä parannuksia. Enontekiön ja Inarin välillä ei ole kunnollista poikittaistietä. Tilanne paranisi, jos Enontekiön ja Kittilän välinen pohjoinen tieosuus saataisiin yhdistettyä maantiellä Könkään ja Inarin väliseen tiehen Kapsajoen kautta. Se lyhentäisi Enontekiön ja Inarin matkaa 50 kilometrillä. Metsäautotien tasoinen kulkuväylä on jo olemassa

 

”Enää meille eivät kelpaa selitykset. Olemme kuulleet niitä jo kauan”, sanoo Könkäällä asuva kansalaisaktivisti Reijo Paasirova. 

Ala-arvoisia teitä yritetään pitää jonkinlaisessa ajokunnossa laastarikorjauksin. Niillä ei kuitenkaan korjata tien kapeutta, ei huonoa kantavuutta, ei kehnoa pintaa, petollisia mäkiä eikä niillä oikaista yhtään vaarallista mutkaa.



LEVIN SANOMAT

+358 50 4107785
toimitus@levinsanomat.fi